MŠtēnei pūrongo
Ko ngÄ pÅ«rongo e whai ake nei, he kupu hei Ärahi, hei Äwhina i te kaiako. Ko te hua o ngÄ kÅrero, he mea tango i ngÄ pÅ«rongo aromÄtairua i te tau 2025.
On this page
Paerewa Paetae 92087 (1.1) Te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro
Ko tÄ te paerewa paetae nei, he whakaatu i te mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro, pai mai, kino mai - me ngÄ urupare ki aua ariÄ.
Ko Ä“tahi tauira o ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro ko:
- ngÄ kÅrero me ngÄ hononga taiao
- ngÄ kÅrero atua
- ngÄ kÅrero whakapapa
- ngÄ kaupapa tÅrangapÅ«
- ngÄ kaupapa mautohe
- ngÄ tÄtaitanga me ngÄ aronga Ä-iwi
Me Äpiti hoki ngÄ kÅrero mÅ ngÄ whÄnau puoro:
- ±Ê²¹±è²¹³ÙÅ«Äå²Ô³Ü°ì³Ü
- Ranginui
- °ÕÄå²Ô±ð
- Tangaroa
- ±á¾±²Ô±ð±èÅ«³Ù±ð³ó³Ü±ð
- °ÕÄå·É³ó¾±°ù¾±³¾Äå³Ù±ð²¹
- Hineraukatauri
- Hine-te-iwaiwa
MÅ te Paetae, me whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro kia hÄngai ki te horopaki. Ka taea mÄ te kÅrero, te tuhi, te whakaaturanga, te mahi me te whakamahi.
MÅ te Kaiaka, me ariari te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro, me whai, me whakaputa mÄramatanga kia whaitake ki te horopaki.
MÅ te Kairangi, ka tau te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro me whai, me whakaputa mÄramatanga kia whai tikanga ki te horopaki.
NgÄ take me ngÄ ia
MÅ Paetae – e kaha ana te Äkonga ki te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ toi puoro e hÄngai ana ki te horopaki. He mÄmÄ te kite me te rongo i ngÄ Äkonga e whakaputa mÄramatanga ana mÄ te tuhi me te whakaaturanga.
Hei tauira, i roto i te tauira mahi Ä tuhi e whai ake, ka whakaatu mÄramatanga te Äkonga ki ngÄ ariÄ toi puoro ki roto i Äna mahi rangahau mÅ te taonga puoro:
“Ka taea e te pÅ«tÅrino te whakaputa i ngÄ oro rerekÄ“, e tuku rongoÄ ana, e hÄpai ana hoki i ngÄ huihuinga me ngÄ tikanga MÄori.â€
“He pÅ«oro rerekÄ“ tÄ“nei, Ä, kua whakamahia hei rongoÄ, hei whakahihiri i ngÄ whakaaro, hei whakaora hoki i ngÄ wairua.â€
MÅ Kaiaka - e kaha ana ngÄ Äkonga ki te whakaatu ariaritanga. Ki kÅnei i whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro. He mÄmÄ te kite i ngÄ Äkonga, kua whai, kua whakaputa mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro kia whaitake ki te horopaki, mÄ te tuhi, mÄ te whakaatu me te whakamahi. Kei te tÅ«hura atu te nuinga o ngÄ Äkonga ki ngÄ ara maha ki te whakatutuki i ngÄ mahinga toi, kia whaitake, Ä, kia whai pÄnga ki tÅna ao.
Hei tauira, ko te whai pÅ«rÄkau e hÄngai ana ki tÅ rÄtou ake takiwÄ kia whaitake rÄtou ki te horopaki, hei taunaki hoki i Ä rÄtou mahi:
“I haere mai ngÄ turuhi ki Aotearoa ki tenei taÅne iti a Rotorua ki te pÄ o Te Wairoa ki te kite i ngÄ whenua taiao ataahua o te ao …â€
“... ko Te Tarata me Otukapuarangi. E ai ki nga kÅrero he wai rongoÄ enei, he wai e tau ai te mauri, katahi ra nga puna ngawha ko enei. ko te Whenua i tino tau i tino rawe i kakariki tino piataata mai …â€
MÅ Kairangi - e kaha ana ngÄ Äkonga ki te whakaatu i tÅ rÄtau tau ki te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro. He mÄmÄ ki te kite i ngÄ Äkonga e whakaputa mÄramatanga ki ngÄ ariÄ i roto i ngÄ toi puoro kia whai tikanga ki te horopaki. MÄ te tuhi, mÄ te whakaatu me te whakamahi. Kai te whakaatu te nuinga o ngÄ Äkonga e whai Kairangi ana ki tÄ“nei taumata, i ngÄ pÅ«kenga ki te tuitui whakaaro, Ä, ki te whakaputa i ngÄ kÅrero honohono ki tÅna ao.
Hei tauira, i whai i tÄ“tahi pÅ«naha rangahau. Ka whakarite noho marae ki reira ako ai ngÄ kÅrero tuku iho, i ngÄ pÅ«rakau o te waahi hei kaupapa mÄ Å rÄtou mahi. Ki kÅnei puta ai ngÄ kÅrero whakapapa hoki. MÄ tÄ“nÄ, ka whakaputa ngÄ whakamÄrama. WhakamÄrama i te waiata kua rangahaua.
Ko te mahinga tuarua, ka whakaatu i tÅna ake tÄera, pÄ“nei ki te whakaoti rapanga, ki tÅna manawa nui, Ä, ki tÅna manawa roa. Ka whakamÄrama te Äkonga i te whakatauki e whai ake nei kia tautoko i ÅnÄ whakaaro:
“He nui maunga e kore e taea te reke, he ngaru moana mÄ te ihu o te waka e wÄwÄhi.†Ki kÅnei ia e matapakihia i ngÄ kÅrero mÅ tana whai i ngÄ tae i whakamahi.
Ko ngÄ take i ara ake ai i ngÄ pÅ«rongo
Ruarua noa iho ngÄ kura i tuku taunakitanga ki a Ðǿմ«Ã½ heoi, i tutuki pai i a rÄtau ngÄ whÄinga paetae o ia taumata.
E whai ake nei ko ngÄ whakawhanaketanga, hei awhina i ngÄ Äkonga kia eke ki ngÄ taumata Kaiaka me te Kairangi:
- Me whai kaupapa hei Ärahi i ngÄ mahi kia whaitake, kia whai tikanga ngÄ ariÄ toi puoro
- Me whÄnui ake ngÄ whakautu, ka whakatakotohia e te Äkonga, mÄ te akiaki, mÄ te ruku hÅhonu ka tutuki. Hei tauira: ki te taki whakapapa, kia kaha ki te whakamÄrama i te take i whakaatu ai i taua whakapapa. Ka heke ki a wai? He aha tÅna mana i roto i tÅ kaupapa?
- MÄhau anÅ e akiaki i te/ngÄ Äkonga ki te rapu i te puna mÄtÄmua (sources of information) i waho i te akomanga - hei tauira: he whakawhÄnui ake te titiro i ngÄ puna rangahau e Äpiti atu ki ngÄ atua, tÄ“rÄ pea ka toro Ä-ariÄ nei ngÄ Äkonga ki ngÄ pakipÅ«meka kaiwaiata, ki ngÄ pakipÅ«meka taonga puoro.
NgÄ tirohanga
- Ko te ngohe C te ngohe pai ake mai i ngÄ ngohe e toru mÅ te tau 2025.
- Ki te tuku pikitia, me whai whakamÄrama kia whai tikanga, kia whai kiko.
Paerewa Paetae 92089 (1.2) Te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro
Ko tÄ te paerewa paetae nei, he whakaatu i te mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro, pai mai, kino mai - me ngÄ urupare ki aua tukanga.
Ko Ä“tahi tauira o ngÄ tukanga toi puoro ko:
- te raweke
- te mahi ngÄtahi
- te whakaraupapa
- te whakatika
- te kÅmitimiti oro
He maha tonu ngÄ tauira i tua atu i Ä“nei. Ehara hoki i te mea me mahi te katoa; ko te tikanga ia, kia kÅwhiria te tukanga, ngÄ tukanga rÄnei e hÄngai ana ki te horopaki.
MÅ te Paetae, me whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro kia hÄngai ki te horopaki. Ka taea mÄ te kÅrero, te tuhi, te whakaaturanga, te mahi me te whakamahi.
MÅ te Kaiaka, me ariari te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro, me whai, me whakaputa mÄramatanga kia whaitake ki te horopaki.
MÅ te Kairangi, ka tau te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro me whai, me whakaputa mÄramatanga kia whai tikanga ki te horopaki.
NgÄ take me ngÄ ia
MÅ Paetae – e kaha ana ngÄ Äkonga ki te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro e hÄngai ana ki te horopaki. He mÄmÄ te kite me te rongo i ngÄ Äkonga e whakaputa mÄramatanga mÄ te mahi ngÄtahi me te whakaraupapa.
Hei tauira, i roto i te tauira mahi Ä-kiriata, i whakaatu mÄramatanga te Äkonga ki ngÄ tukanga toi puoro ki te hanga taonga puoro nÄna i anÅ i whiri, arÄ ko te pÅ«torino.
MÅ Kaiaka - e kaha ana ngÄ Äkonga ki te whakaatu ariaritanga. Ki kÅnei i whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro. He mÄmÄ te kite i ngÄ Äkonga, kua whai, kua whakaputa mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro kia whaitake ki te horopaki mÄ te mahi ngÄtahi me te whakaraupapa.
Hei tauira, i roto i tÄ“tahi o ngÄ kiriata i kÅrero ana tÄ“tahi Äkonga hei whakamÄrama i tÄ“tahi wÄhanga o te tukanga hanga kÅauau:
“... kÄtahi ka pepa oneonehia ngÄ taha e rua kia mÄneanea ai …â€,
“... e maaka ki te pene ki ngÄ waahi e toru e whakarÄrangi ki Å nÄkara kÄtahi ka tÅ«wiri ...â€
MÅ Kairangi - e kaha ana ngÄ Äkonga ki te whakaatu ana i tÅ rÄtau tau ki te whakaatu mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro. He mÄmÄ ki te kite i ngÄ Äkonga e whakaraupapa i ngÄ mahi kia whakaputa i te whÄnuitanga o ngÄ mÄramatanga ki ngÄ tukanga toi puoro kia whai tikanga ki te horopaki.
Hei tauira, he ngÄwari te whai i te whakatakotoranga i ngÄ mahi. Ka whakamahi tÄ“tahi whÄrangi ki ia wÄhanga o te tukanga kia ngÄwari te whai me te kite i ngÄ whakamÄrama e hÄngai ana ki te horopaki.
Ko ngÄ take i ara ake ai i ngÄ pÅ«rongo
E toru ngÄ kura i tuku taunakitanga ki a Ðǿմ«Ã½, Ä, i tutuki pai ngÄ mahi i te nuinga o ngÄ Äkonga.
E whai ake nei ko ngÄ whakawhanaketanga, hei awhina i ngÄ Äkonga kia eke ki ngÄ taumata Kaiaka me te Kairangi:
- Ko te tukanga te aronga o tēnei aromatawai, me whai i tētahi tīmatanga, i tētahi puku, me tētahi whakamutunga.
- Me whai kaupapa hei Ärahi i ngÄ mahi kia whaitake, kia whai tikanga ngÄ tukanga toi puoro.
- Me whÄnui ake ngÄ whakautu, ka whakatakotohia e te Äkonga, mÄ te akiaki, mÄ te ruku hÅhonu ka tutuki.
- MÄhau anÅ e akiaki i te/ngÄ Äkonga ki te rapu i te puna mÄtÄmua (sources of information) i waho i te akomanga - hei tauira: he whakawhÄnui ake te titiro i ngÄ puna rangahau e Äpiti atu ki ngÄ atua, tÄ“rÄ pea ka toro Ä-ariÄ nei ngÄ Äkonga ki ngÄ pakipÅ«meka kaiwaiata, ki ngÄ pakipÅ«meka taonga puoro.
NgÄ tirohanga
- TÄ“rÄ Ä“tahi i heke mai i te Paetae ki te KÄore i Eke: ngaro ana te whakatakoto i tÄ“tahi ‘tukanga’.
- TÄ“rÄ Ä“tahi i heke mai i te Kaiaka ki te Paetae: kÄore i kite i ngÄ whakamÄrama e whaitake ana ki te horopaki.
- Ahakoa kei te aro ki te taha tukanga, he paku noa iho e whakamahi ana i te reo puoro hei taunaki i ngÄ kÅrero whakamÄrama. Kei te whÄrangi Paekupu he pÄtaka kupu hei Äwhina i te hunga mahi.